Huoneiston käyttö

Huoneiston käyttöohjeista asukas saa ohjeita ja neuvoja kuinka huoneiston hoito suoritetaan oikein ja kuinka menetellään havaittaessa vaurioita huoneiston rakenteissa, materiaaleissa tai laitteissa. Kaikki talon asukkaat hyötyvät talon kunnon tarkkailusta ja ajoissa suoritetuista korjaustoimenpiteistä.

EI OIKEUKSIA ILMAN VELVOLLISUUKSIA

Maksaessaan vastiketta / vuokraa asukkaalla on täysi oikeus nauttia asumisestaan. Tähän oikeuteen liittyy kuitenkin myös velvollisuuksia.

Yhteisömuotoisessa asumisessa on otettava kanssa-asujien tarpeet huomioon. Osakkeenomistajan / vuokralaisen on viipymättä ilmoitettava taloyhtiölle / vuokranantajalle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta, jonka korjaamisesta taloyhtiö / vuokranantaja on vastuussa.

Ilmoitus on tehtävä heti, jos korjaus on vahingon suurenemisen estämiseksi suoritettava viipymättä.

ASUKKAAN TULEE LAIN MUKAAN HOITAA HUONEISTOA HUOLELLISESTI

Tämä tarkoittaa mm. huoneistokohtaisen ilmanvaihdon, lattialämmityksen ja muiden järjestelmien, koneiden ja laitteiden oikeaa käyttämistä.

Asukkaan / osakkeenomistajan kunnossapito- ja ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen takaa sen, että kaikki asukkaat hyötyvät talon tarkkailusta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä. Näin asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina, eivätkä esimerkiksi vesivuotojen aiheuttamat vauriot pääse pitkittyessään aiheuttamaan home- ym. terveydellisiä ongelmia, joiden poistaminen lisää kalliiden korjauskustannusten ohella mm. sairaudenhoitomenoja.

Rakenteiden tarkkailu

Asukkaalla on välitön ilmoitusvelvollisuus havaitsemistaan vaurioista huoneistonsa rakenteissa.

ILMOITUS HETI TALOYHTIÖN EDUSTAJALLE:

– Lattiapinnoitteet muuttavat väriään

– Tapetit irtoavat seinältä

– Maali ei pysy tai hilseilee seinällä tai katossa

– Sisätiloissa tuntuu homeen tai ”ummehtuneen” hajua

– Sisätiloissa on näkyvää homekasvustoa

Jos kosteusvaurioihin ei puututa ajoissa:

Vaurio kehittyy nopeasti laajemmaksi
Korjauskustannukset kasvavat
Haitat asukkaalla korjauksesta lisääntyvät
Terveysriskit asukkaalle suurenevat.

Asukkaan tulee järjestää huoltomiehelle pääsy huoneistoon tarkastamaan ja huoltamaan kiinteistön kunnossapitovastuulle kuuluvia rakenteita tai laitteita.

TARKKAILE ERITYISESTI KYLPYHUONEISSA ETTÄ:

– Muovimatot ja saumat ovat ehjät

– Muovimatto on hyvin kiinni lattiassa ja seinien alaosissa

– Laatoituksissa ei ole halkeamia ja saumat ovat ehjät

– Läpiviennit muovimatoissa ovat tiiviit

– Ilmoitus vaurioista heti kiinteistön edustajalle.

Ikkunat ja ovet

Taloyhtiö vastaa ikkunoiden ulkopinnan kunnossapidosta. Väli- ja sisäpuitteiden kunnossapito kuuluu asukkaalle; asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuutaulukon mukaisesti. Asukkaan tulee huolehtia ikkunoiden ja ovien väli- sekä sisäpuitteiden maalauksesta aina tarvittaessa.

Yli 1,5 metriä leveitä ikkunoita avattaessa ja pestessä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Avattuun puitteeseen ei saa kohdistaa ylimääräistä kuormitusta ja ikkuna tulee tukea pesun ajaksi.

IKKUNOIDEN JA PARVEKE-OVIEN HOITO-OHJE:

– Puhdista ikkunan yhteydessä mahd. olevan raitisilmaventtiilin suodatin 2 x vuodessa

– Ikkunoiden ja parvekkeiden heikkokuntoiset tiivisteet aiheuttavat epämiellyttävää vetoa ja turhaa energiankulutusta. Vedon voi parhaiten todeta pakkasten aikaan talvella. Tarkista tiivisteiden kunto aina syksyllä lämmityskauden alkaessa ja uusi huonokuntoiset tiivisteet.

– Voitele liukukiskot ja lukko-osat esim. lukkoöljyllä kerran vuodessa

– Puhdista vedenjuoksutusurat ja -reiät kerran vuodessa. Mikäli vesienpoisjohtourat tukkeutuvat, niin vesi saattaa valua rakenteiden sisään ja ikkunan karmipinnoille.

Parvekkeet

SUOJAA NÄIN PARVEKERAKENTEITA KOSTEUSVAURIOILTA:

– Pidä vedenpoistoreitit avoimina

– Tarkkaile parvekkeen lattian pintarakenteen kuntoa ja ilmoita vaurioista

– Lakaise lumi ja sohjo pois parvekkeen lattialta; AINA jokaisen lumisateen jälkeen

– Ota matot pois lattialta sateiden alettua

Vesikalusteet

Vesi- ja jätevesimaksut ovat nousseet rajusti viime vuosina. Veden kulutukseen vaikuttavat ratkaisevasti asukkaiden käyttötottumukset. Vuodoista tulee ilmoittaa heti kiinteistön edustajalle. Asukkaalle ei tule laskua korjauksesta, mikäli vesikaluste on normaalitasoinen.

ASUKKAIDEN ON HYVÄ TIETÄÄ:

– Ilmoita heti vuodoista hanoissa ja WC-kalusteissa.

– WC:n huuhtelulaitteiden pienetkin vuodot voidaan todeta laittamalla paperinpala pöntön seinälle ja seuraamalla kastuuko se.

– Kiinnitä huomiota käyttötottumuksiin. Vesi on kallista!

– Pese täysiä koneellisia pyykkiä ja astioita tai käytä erilaisia säästö- ja vajaatäyttöohjelmia.

– Kodinkoneita hankittaessa kannattaa hinnan ohella tehdä vertailuja laitteiden sähkön ja veden kulutuksen osalta ennen kuin tekee ostopäätöksen.

– Valitse pesulämpötilat järkevästi.

– Seuraa koneen pesuaineentarvetta, älä yliannostele

– Älä huuhtele astioita juoksevalla vedellä, kaapaise vain ruuantähteet pois ennen pesua.

– Puhdista siivilät säännöllisesti, likainen vesi ei puhdista astioita.

– Älä juoksuta vettä tiskatessasi käsin.

– Huolehdi pesusuuttimien puhdistuksesta

– Sulje astianpesu- ja pyykinpesukoneen hanat jokaisen käyttökerran jälkeen.

– Käytä hammasmukia, ettet pese hampaita juoksevan veden ääressä.

Lämmin vesi on lähes kaksi kertaa niin kallista kuin kylmä!

Pyykin- ja astianpesukoneiden asennuksessa on otettava huomioon sekä sähköasennusten että vesi- ja viemäriasennusten asettamat vaatimukset koneiden liittämistavalle.

Pyykinpesukoneen paikka on huoneistossa yleensä kylpyhuoneessa. Jos pesukone sijoitetaan paikkaan, jossa ei ole lattiakaivoa on varmistettava, että koneessa on itsessään ylivuotosuoja.

Astianpesukoneen asennuksessa tulee asukkaan varmistaa kiinteistön edustajalta, että asennus tapahtuu kiinteistönomistajan hyväksymällä tavalla ja että astianpesukoneen alle on asennettu vuotokaukalo. Muussa tapauksessa asukas on vastuussa vahingosta.

Viemärin toiminta

Viemäriverkosto ei pysty kuljettamaan sinne sopimattomia jätteitä.

Tukkeutumisvaaran vuoksi viemäreihin ei saa laittaa seuraavia aineita ja esineitä:

– kiinteitä kotitalousjätteitä (perunan, hedelmien tms. kuoret, poisheitettäviä ruuantähteitä, eikä myöskään joulukinkun paistorasvoja)

– kahvinporoja

– tupakan tumppeja

– kääre- tai sanomalehtipaperia

– tekstiilejä

– hiekkaa, kissan pissaprikettejä

– rakennusjätteitä: rasvaa, öljyä, bensiiniä, liuottimia jne.

– ongelmajätteitä

– wc-raikastintelineitä, lääkepakkauksia tms. kylpyhuotarvikkeita.

Asukkaan kuuluu itse puhdistaa viemäripisteiden vesilukot ja kylpyhuoneiden lattiakaivot, joissa on myös vesilukko. Lattiakaivon siiviläkansi irrotetaan ennen vesilukon puhdistamista. Jokaisessa viemäripisteessä on vesilukko, joka estää viemäriverkon hajun pääsyn huoneisiin.

Vesi saattaa pitkän käyttämättömän ajanjakson aikana haihtua vesilukosta, jolloin haju pääsee huoneisiin. Pitkän käyttämättömän jakson ajaksi voidaan vesilukkoon kaataa esim. tilkka ruokaöljyä, joka estää veden haihtumisen vesilokosta.

Sähkölaitteet ja asennukset

Asukkaan on muistettava sähkölaitteista:

– Viallinen sähkölaite on välittömästi poistettava käytöstä tai korjautettava valtuutetulla sähköalan huoltomiehellä.

– Asunnon pistorasioiden, kytkimien ja näkyvien kaapeleiden tulee olla ehjiä. Viat tulee heti korjauttaa.

– Eri kokoisia sulakkeita tulee varata asuntoon. Sulakkeen vaihto opetellaan etukäteen.

– Varalamppuja kannattaa myös varata asuntoon.

Sähkökatkoksen varalta asunnossa tulisi olla paristolla toimiva käsivalaisin, kynttilöitä ja tulitikkuja tai sytytin.

MITÄ SAA ITSE TEHDÄ?

Pääperiaate on, että tavallinen sähkönkäyttäjä ei saa tehdä kiinteitä sähköasennuksia.

– Asukas saa itse vaihtaa valaisimen lamput ja särkyneet sulakkeet. Varsinaisten sähkötöiden tekeminen on luvanvaraista toimintaa ja vaatii tarpeellisen ammattipätevyyden. Muutamia pieniä, lähinnä siirrettäviin sähkölaitteisiin kohdistuvia korjaustöitä saa tehdä itse.

– Valaisimen saa itse kytkeä katossa olevaan valaisinliittimeen eli ”sokeripalaan”. Tätä varten on katkaistava virta ryhmä- tai mittaritaulun pääkytkimestä. Valaisinta ei saa jättää riippumaan pelkkien liitinten varaan, vaan se on ripustettava kattokoukkuun.

– Kiinteisiin asennuksiin ei periaatteessa saa puuttua lainkaan. Vain pistorasioiden ja kytkinten peitekansien irrotus ja kiinnitys on sallittua esimerkiksi tapetoinnin tai maalauksen ajaksi. Työ on tehtävä jännitteettömänä. Jakorasioiden liitinten jännitteetömyys on aina syytä varmistaa hyväksytyllä jännitteen koettimella.

Muista, että vesi johtaa hyvin sähköä. Vältä sähkölaitteiden käyttöä tilanteissa, joissa on runsaasti vettä lähistöllä.

VINKKEJÄ SÄHKÖPALOJEN TORJUNTAAN:

– Pidä huolta sähkölaitteista – vie vikaantunut laite huoltoon

– Sijoita sähkölaite oikein, äläkä tuki laitteen tuuletusaukkoja

– Älä jätä pesukonetta tai astianpesukonetta käymään yksin ilman vartiointia

– Älä poistu kuuman silitysraudan, leivänpaahtimen tai grillin ääreltä

– Noudata sähkölaitteiden käyttöohjeita

– Käytä ammattilaista sähköasennuksissa ja -korjauksissa

– Seuraa sähköasennusten kuntoa – tarkastuta tarvittaessa

Kotitalouskoneet ja kylmälaitteet

KOTITALOUSKONEET:

Osa kotitalouskoneista, esimerkiksi liesi ja jääkaappi, kuuluu asunnon kiinteään varustukseen. Osan koneista asukkaat hankkivat itse.

Muutamat kotitalouskoneet liitetään sekä sähkö- että vesijohtoverkkoon. Jos asunnossa ei ole valmiina tarvittavia liitoskohtia, turvaudutaan asennusliikkeen apuun ja varmistetaan ennakkoon myös esim. kiinteistön hyväksymä asennustapa.

HYVÄ TIETÄÄ YLEENSÄ:

Uudet koneet ovat veden ja sähkönkäytön kannalta säästävämpiä kuin vanhat. Vertaa ostotilanteessa energiatietoja ennen kuin teet ostopäätöksen.

– Monet paikalliset sähkölaitokset neuvovat kodinkoneiden ja valaisimien sähkönkulutusasioissa. Kysy esitteitä.

– Lue laitekohtaiset käyttö-, hoito- ja huolto-ohjeet ja noudata niitä.

– Pyri käyttämään sähköä ja vettä säästäviä toimintoja.

KYLMÄLAITTEET:

– Jätä kylmälaitteen (pakastin, jääkaappi) ympärille riittävästi vapaata ilmankierto tilaa ja puhdista sen lauhduttimeen tarttunut pöly kerran vuodessa imurilla.

– Älä sijoita kylmälaitteita patterin, lieden tai muun lämmönlähteen lähelle.

– Vältä kylmälaitteiden ovien turhaa avaamista.

– Tarkasta kylmälaitteen oven tai kannen tiivisteet aika ajoin.

– Hanki lämpömittari, josta voi seurata kylmälaitteen sisälämpötilaa.