Taloyhtiön järjestysmääräykset ja järjestyslaki

Asunto-osakeyhtiöillä on pakollinen yhtiöjärjestys, mutta siinä ei kerrota, millaisia sääntöjä asumisessa tulisi noudattaa. Tästä syystä useimmissa asunto-osakeyhtiöissä on ilmoitustauluilla, asuntoihin jaettuina tai muulla tavoin asukkaiden tietoon saatettuna järjestysmääräykset.

Ensimmäistä kertaa järjestysmääräyksiä käyttöön otettaessa ja niitä muutettaessa asia kannattaa hyväksyä yhtiökokouksen päätöksellä. Hyväksymiseen riittää yhtiökokouksen enemmistöpäätös. Järjestysmääräyksillä on myös oikeudellista merkitystä; huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan mikäli osakas jättää noudattamatta mitä järjestyksen säilymiseksi talossa vaaditaan ja rikkeellä on vähäistä suurempi merkitys. Järjestysmääräykset eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa lain määräysten kanssa, eivätkä ne saa rajoittaa liiaksi normaalia elämistä.

Kunnilla oli aiemmin omat järjestyssääntönsä, joihin asunto-osakeyhtiöiden järjestysmääräykset osin perustuivat. Nämä järjestyssäännöt kumosi 1.10.2003 voimaan astunut järjestyslaki. Järjestyslakiin on koottu muusta lainsäädännöstä ja nykyisistä kuntien järjestyssäännöistä yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta koskevia säännöksiä.

Taloyhtiöitä koskee etenkin määräys vaaran estämisestä. Vaikka useimmat järjestyslain säännökset kohdistuvatkin toimintaan yleisillä paikoilla kuten vaikkapa kadulla, jalkakäytävällä, puistossa tai uimarannalla – jotkin lain määräyksistä ulottuvat myös yksityisalueille.

Taloyhtiöitä koskee selvästi järjestyslain määräys vaaran estämisestä. Rakennuksen tai rakennelman omistajan, haltijan tai hänen edustajansa velvollisuutena on huolehtia, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää taikka muu esine tai aine aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Taloyhtiöissä velvollisuus kohdistuu ensisijaisesti isännöitsijään ja hallitukseen sekä edelleen huoltoyhtiöön sille osoitettujen tehtävien hoitamisessa. Pykälässä tarkoitettu ”muu esine” voi olla esim. parvekelasi, joka pudotessaan saattaisi aiheuttaa vaaraa pihalla liikkujille tai vaikkapa pysäköidyille autoille.

Velvollisuus estää vaaraa ulottuu myös osakkeenomistajien itse lisäämiin rakenteisiin tai laitteisiin, joten yhtiön on puututtava asiaan, jos tällaiset ovat vaarassa pudota. Hätätilanteita varten on kerrostaloissa pidettävä huoli siitä, että esimerkiksi talonmiehen tai huoltoyhtiön yhteystiedot ovat näkyvillä, jotta pelastus-, sosiaali- ja terveydenhoitoviranomaiset pääsevät viipymättä ja korvauksetta rakennukseen. Sama oikeus päästä rakennukseen on myös poliisilla ja haastemiehellä.

Järjestysmääräykset voivat olla asunto-osakeyhtiön omat ja yhteisesti tehdyt, mutta mallin voi myös hankkia valmiina lomakkeena. Tämäkin malli toki kannattaa hyväksyä yhtiökokouksessa asunto-osakeyhtiössä noudatettavaksi. Järjestysmääräykset ovat aina talokohtaisia ja säännöt tulee olla järjestyslain hengen mukaisia. Järjestysmääräyksien perusajatuksena on, että muut taloyhtiön asukkaat otetaan omassa toiminnassa huomioon ja muita asukkaita ei häiritä. Toki on hyvää muistaa, että yhteinen asuminen on erilaista kuin omakotitaloasuminen. Asumisesta aiheutuu aina ääntä ja liikehdintää, joten naapureista kuuluva ääni on yleensä tahattomasti aiheutettua. Normaalit elämisen äänet kuuluvat kerrostalo- ja rivitaloasumiseen ja niitä ei tule järjestysmääräyksilläkään rajoittaa.

Oman talosi järjestysmääräykset löytyvät aina porrashuoneen ilmoitustaululta.