Viranomaisluvat

Milloin rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa?

Rakennuslupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten. Tällaisena muutoksena pidetään mm. toimiston tai liiketilan muuttamista asunnoksi.

rakennuslupa tarvitaan korjaus- ja muutostyöhön

MRL 125 §:n mukaan rakennuslupa tarvitaan korjaus- ja muutostyöhön, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi rakennuksen kantavan rakenteen, paloteknisen osaston, poistumistien muutokset tai märkätilamuutokset Asuinhuoneistojen märkätilojen remontit ja uusien märkätilojen rakentaminen ovat tavallisimpia asuinhuoneiston muutoksia. Märkätiloilla tarkoitetaan tilaa, jossa käsitellään runsaasti vettä ja jotka on varustettava lattiakaivolla (esim. kylpyhuone, suihkuhuone. Suomen rakentamismääräyskokoelma osa C: Kosteus). Helsingissä noudatettavan tulkinnan mukaan tällaisille rakennus- ja muutostöille edellytetään rakennuslupaa seuraavissa tapauksissa:

  • Asuinhuoneistojen märkätilojen rakentaminen tai laajentaminen entuudestaan ns. kuiviin tiloihin.
  • Olemassa olevan märkätilan rakentaminen uudestaan silloin, kun on todettu kosteus- tai homevaurio joka edellyttää laajamittaisia tutkimus- ja korjaustoimenpiteitä.

Rakennuslupa / A-, tai B-Tunnus

Uuden rakennuksen rakentaminen (tunnus A) tai lisärakentaminen (tunnus B), jota on myös rakennuksen korottaminen taikka ullakon tai kellarin ottaminen rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön, edellyttävät rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän rakennusluvan. Uudisrakentamista koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen.

Rakennuslupa D-tunnus

Luvanvaraisia toimenpiteitä ovat 1) rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen sekä 2) sellainen korjaus- ja muutostyö, jolla ilmeisesti voi olla vaikutusta käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.

Uusi Z-lupa

Astui voimaan 1.3.2013 (korvaa aiemman Q-lausunnon)

Vähäisten rakennus- ja taloteknisten korjaus- ja muutostoimenpiteiden luvanvaraisuusharkinta tehdään
rakennusvalvontavirastossa 1.3.2013 alkaen yleensä Z-lausunnolla. Lausunto perustuu viranomaisen arvioon, että suunnitelmissa esitetyllä korjaus- ja/tai muutostoimenpiteellä ei ole vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin (MRL 125 §, 3 mom.).

Z-lausunnossa ei edellytetä viranomaiskatselmuksia tai vastuullisten työnjohtajien hyväksyttämistä.
Esimerkkejä Z-lausunnolla arvioitavista vähäisistä rakennus- ja taloteknisistä korjaus- ja muutostoimenpiteistä:

Märkätilalaajennus on suurempi kuin 5 m2 tai laajennusosan pinta-ala on suurempi kuin alkuperäinen märkätila. Lattian kantaviin rakenteisiin ei tehdä muutoksia eikä rakenteiden kuormitusta oleellisesti lisätä eikä lattiakaivon sijaintiin tehdä oleellisia muutoksia
huoneiston sisäiset vesi- ja/tai viemäriputkiston korjaukset tai siirrot sekä uudet asennukset/liitokset
huoneiston painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi – huom. asemakaavassa suojeltujen rakennusten julkisivuihin tehtävät muutokset edellyttävät rakennuslupaa
keittiön / WC:n siirrot

Huom! Z-lausunnosta lisätietoa Hgin kaupungin rakennusvalvonnan sivuilta

Tärkeitä huomoita ja vinkkejä

Toimenpidelupa (C-tunnus)

Rakennuksen ulkoasua muuttava toimenpide sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyt edellyttävät toimenpideluvan hakemista.

Erilaisten rakennelmien pystyttämiseen tarvitaan toimenpidelupa, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan.

Milloin tarvitaan toimenpidelupa?

Toimenpidelupa tarvitaan asuinhuoneiston yhdistämiseen ja jakamiseen. Lisäksi MRA:n 62 §:ssä on yleiset säännökset siitä, että kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset edellyttävät lupaa ja että rakennuksen julkisivun muuttaminen myös on luvanvarainen toimenpide. Milloin siis huoneiston muutoksista aiheutuu tällaisia kaupunkikuvassa näkyviä muutoksia, ne ovat luvanvaraisia.


Purkamislupa (P-tunnus), purkamisilmoitus (N-tunnus)

Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään. Asemakaavasta saa tietoa Kaupunki suunnitteluviraston kaavaesittelystä.

Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen katusuunnitelma tai yleisistä teistä annetun lain mukainen hyväksytty tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun siihen verrattavan vähäisen rakennuksen purkamiseen, ellei rakennusta ole pidettävä historiallisesti merkittävänä tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai tällaisen kokonaisuuden osana.

Rakennuksen tai sen osan purkamisesta on, jollei purkamiseen tarvita lupaa, kirjallisesti ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus). Rakennusvalvontaviranomainen voi mainitun ajan kuluessa perustellusta syystä vaatia luvan hakemista.

Ennakoiva lupakäsittely – rakennuttajan etu

Ennakkopainotteisen lupakäsittelyn ensisijaisena tavoitteena on, että uudisrakennuksen tai muutoksen rakennuttaja ja suunnittelija ovat yhteydessä rakennusvalvontaan niin aikaisessa vaiheessa, että luvan myöntämisedellytysten kannalta olennaiset kysymykset tulevat käydyksi läpi hankkeen suunnittelun ja lupakäsittelyn kannalta riittävän ajoissa. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi asemakaavamääräykset, rakentamisen vaikutukset naapureihin ja ympäristöön, kaupunkikuvalliset kysymykset, palotekniset kysymykset, rakennusten perustamisolosuhteet ja rakennusten purkaminen.

Myös suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimusten toteutuminen rakentamismääräysten mukaisella tavalla edellyttää, että hankkeen vaatimustaso ja siitä seuraavat suunnittelijoille asetettavat vaatimukset pystytään käymään läpi jo ennen suunnittelijoiden valintaa ja suunnittelun aloittamista, muuten niiden osalta ollaan auttamattomasti myöhässä.

Kun rakennuttajalla ja rakennusvalvonnalla on yhteinen näkemys näistä lähtökohdista, ei suunnittelun edetessä tule kummallekaan osapuolelle yllätyksiä.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että pääosassa hakemuksia käsittely jakautuu ennakkokäsittelyyn ja varsinaiseen lupakäsittelyyn. Ennakkokäsittelyvaihe jatkuu aina siihen saakka, että edellytykset lupapäätöksen tekemiseen ovat olemassa.

Ennakoiva käsittely koskee rakennus- ja muutoslupahakemusten, lisäksi märkätilojen (asuntosaunat, kylpyhuoneet) rakentamista. Myös mainoslaitteita, julkisivumuutoksia ja muita kaupunkikuvallisia kysymyksiä koskevien hankkeiden hakemuksilla on oma käsittelytapansa.

Märkätilan rakentaminen

Pitääkö märkätilan rakentamiseen hakea rakennuslupa?

Uuden märkätilan, esimerkiksi kylpyhuoneen tai saunan, rakentaminen olemassa olevan ”kuivan” huonetilan kohdalle, vaikkapa vaatehuoneeseen, on toimenpide, jolle on haettava rakennuslupa. Sen sijaan olemassa olevan märkätilan peruskorjaus ei edellytä rakennuslupaa. Jos märkätilaa, esimerkiksi kylpyhuonetta, laajennetaan, on luvan hakeminen selvitettävä aina tapauskohtaisesti. Näille toimenpiteille on aina saatava kiinteistön omistajan lupa.

Asiaan liittyvät säädökset:
Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 §


Kylpyammeen korvaaminen suihkulla

Vaatiiko kylpyammeen poistaminen ja sen korvaaminen suihkulla rakennusluvan?

Kylpyammeen poistaminen ei edellytä rakennusluvan hakemista, ei myöskään lattian ja seinien vedeneristeen uusiminen tai kaakelointi. Mikäli työhön sisältyy vesipisteiden (hanojen) lisääminen tai lattiakaivojen muuttaminen, on muutostyön luvanvaraisuus aina selvitettävä erikseen. Tämä tapahtuu siten, että rakennusvalvontavirastoon toimitetaan pätevän asiantuntijan laatima vesi- ja viemärilaitteita koskeva suunnitelma lausuntoa varten. Lausunnon pyytäminen, niin kuin itse toimenpidekin, edellyttää kiinteistön omistajan lupaa.

Asiaan liittyvät säädökset:
Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 §


Tarvitseeko märkätila vesieristää, jos huonetilaan asennetaan suihkukaappi?

Huonetila, jossa seinät ja lattiat joutuvat toistuvasti roiskeveden vaikutukselle alttiiksi, on ”märkätila”. Tyypillisin märkätila on asunnon pesuhuone. Sen seinät ja lattia on aina vesieristettävä, ja se on varustettava lattiaviemäröinnillä, lattiakaivolla. Suihkukaappi tai -seinä ei korvaa märkätilan vesieristystä tai lattiakaivoa, eikä sitä sijoiteta muuhun tilaan kuin märkätilaan. Sen sijoittaminen pesuhuoneeseen luonnollisesti vähentää veden aiheuttamaa kosteusvaurioriskiä.

Asiaan liittyvät säädökset:
Rakentamismääräyskokoelma, osa C2, kohta 7.2


Maisematyölupa (M-tunnus)

Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään eikä alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu kielto asemaakaavan laatimiseksi. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutukseltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupa ei myöskään ole tarpeen, jos toimenpide perustuu yleisistä teistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan.

Poikkeamispäätös

Poikkeamispäätös tarvitaan, kun rakentamisessa esimerkiksi

poiketaan vähäistä enemmän asemakaavan sallimasta rakennusoikeudesta (ylitetään rakennusoikeus)
rakennetaan uusi rakennus alueelle, jolla ei ole asemakaavaa
poiketaan merkittävästi asemakaavan käyttötarkoituksesta (esimerkiksi liiketilojen sijoittaminen asuntotontille)
poiketaan vähäistä enemmän mm. asemakaavassa annetuista rakennusten tai kerrosten lukumäärää, rakennusten korkeutta tai rakennusalaa koskevista määräyksistä.

Poikkeamispäätös tarvitaan myös, kun tilapäinen rakennus halutaan pysyttää paikallaan yli viisi vuotta tai tilojen oleelliselle käyttötarkoituksen muutosta halutaan jatkaa viiden vuoden määräajan jälkeen.

Edellä on lueteltu useimmin esille tulevia poikkeamishakemusten syitä. Tarkemmat tiedot poikkeamishakemuksista, niiden tekemisestä, niiden liitteeksi tarvittavista asiakirjoista ja käsittelystä löytyvät viraston ohjeista Poikkeaminen, Suunnittelutarvealueja Naapurien kuuleminen.

Poikkeamishakemuksissa ovat keskeisiä asioita hakemuksen perustelut ja naapureiden kuuleminen. Hakemuksen käsittelyssä joudutaan tavallisesti hankkimaan myös muiden viranomaisten lausuntoja. Tavallisin näistä on kaupunkisuunnitteluviraston lausunto, koska poikkeamishakemukset koskevat yleisimmin poikkeamista asemakaavasta. Hakija voi luonnollisesti selvittää poikkeamisen edellytyksiä etukäteen esimerkiksi kaavoittajan kanssa.

Keittiön siirtäminen

Keittiön siirtäminen ei yleensä edellytä rakennusluvan hakemista. Työhön liittyvästä vesi- ja viemärilaitteita koskevasta suunnitelmasta on yleensä pyydettävä rakennusvalvontaviraston lausunto. Tämä tapahtuu siten, että rakennusvalvontavirastoon toimitetaan pätevän asiantuntijan laatima vesi- ja viemärilaitteita koskeva suunnitelma lausuntoa varten. Samassa yhteydessä on selvitettävä keittiön ilmanvaihdon järjestämisen periaate (keittiö vaatii aina oman poistoilmakanavan tai -hormin).

Suunnitelmaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, ettei keittiön sijainnin muutos aiheuta alapuolella sijaitsevassa asunnossa, esimerkiksi sen makuuhuoneessa, äänihaittaa. Lausunnon pyytäminen, niin kuin itse toimenpidekin, edellyttää kiinteistön omistajan lupaa.

Asiaan liittyvät säädökset:
Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 §

Huoneiston väliseinän purkaminen

Saako asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja purkaa huoneiston väliseinän ilman lupaa?

Rakennusvalvonnan lupaa ei tarvita, jos huoneiston väliseinä ei ole kantava tai jäykistävä seinä. Asiasta tulee kuitenkin sopia taloyhtiön kanssa ennen toimeen ryhtymistä. Rakennusvalvonnan arkistossa olevista erityissuunnitelmista voi tarkistaa, minkälainen seinä rakenteeltaan on.

Jos kysymyksessä tarkoitetaan kahden eri huoneiston välistä seinää, on kysymyksessä aina rakennuslupa-asia.

Vanhan lattialämmityksen säilyttäminen märkätilaremontin yhteydessä

Voidaanko märkätilaremontin yhteydessä säilyttää vanha käyttövesiverkossa oleva lattialämmitys?

Olemassa olevan käyttövesiverkkoon kytketyn lattialämmitysputkiston voi kiinteistön omistajan (ei osakkaan) niin halutessa korjata entiselleen, alkuperäiselle paikalleen. Järjestelmän oleellinen muuttaminen, esimerkiksi sen laajentaminen tai uuden tilan lämmittäminen käyttövesiverkon kiertojohdolla, ei kuitenkaan ole nykyisten säädösten mukaan mahdollista käytännössä. Uusimistyön suunnittelu on syytä antaa aina asiantuntijan tehtäväksi. Lattiaan asennettava johto tehdään esimerkiksi muovitetusta kuparijohdosta niin, ettei lattiaan tule lainkaan liitoksia.

Asiaan liittyvät säädökset:
RakMk, osa C2, kohta 1.4.9

Tulkitaanko kodinhoitohuone helposti märkätilaksi?

Tulkitaanko kodinhoitohuone, johon sijoitetaan pyykinpesukone, märkätilaksi, joka on vesieristettävä pesuhuoneen tapaan?

Kodinhoitohuonetta ei yleensä tulkita märkätilaksi. Kun siellä on vesipiste ja/tai pyykinpesukone, on laitteiden ja altaan alla oltava tiivis lattiapinnoite, joka tuo mahdolliset vesivuodot nopeasti näkyville niin, ettei vesi pääse rakenteisiin. Jos kodinhoitohuoneeseen sijoitetaan lattiakaivo, on lattia syytä vesieristää. Lattian eristys on nostettava seinälle niin, ettei lattialla mahdollisesti oleva vesi pääse lattian ja seinän välistä rakenteisiin. Myös veden pääsy kynnyksen yli on estettävä esimerkiksi riittävällä lattian kallistuksella kaivoon päin.

Asiaan liittyvät säädökset:
Rakentamismääräyskokoelma, osa C2, kohta 8.1.1.2

Onko keittiö märkätila?

Keittiötä ei tulkita märkätilaksi.

Asiaan liittyvät säädökset:
Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa C2, Kosteus

Ota ensin yhteyttä rakennuksen omistajaan

Lupamenettelyn avulla rakennuttaja ja rakennusvalvontaviranomaiset voivat ennakolta varmistua siitä, että toimenpide täyttää säädetyt vaatimukset. Viranomaiselta haettava lupa ei koskaan korvaa rakennuksen haltijalta (yleensä taloyhtiö) tarvittavaa lupaa tai suostumusta. Taloyhtiön suostumus on pyydettävä moniin sellaisiinkin toimenpiteisiin, jotka eivät edellytä viranomaisen lupaa. Tämän vuoksi on syytä ottaa riittävän varhaisessa vaiheessa yhteyttä isännöitsijään, hallituksen puheenjohtajaan tai vastaavaan tahoon.

Säännökset luvan tarpeellisuudesta

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja –asetus (MRA) ovat tulleet voimaan 1.1.2000 sekä uusi Helsingin kaupungin rakennusjärjestys (HKRJ) 1.7.2000. Tärkeimpiä muutoksia määräyksissä on, että huoneiston käyttötarkoituksen muuttaminen nyt vaatii (ns. muutosten) rakennusluvan (ei siis enää toimenpidelupaa) ja että asuinhuoneistojen yhdistäminen on taas muuttunut toimenpideluvanvaraiseksi. Lisäksi ovat mm. rakenteellisten muutosten tekemistä koskevat luvanvaraisuussäännökset tyystin muuttuneet.

Vastuu ja suunnitelmat

Vastuu siitä, että toimenpiteet suunnitellaan ja rakennetaan säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaan on hankkeeseen ryhtyvällä. Tällä tarkoitetaan yhtäältä muutoksen suorittajaa ja toisaalta viime kädessä taloyhtiötä. Silloinkin kun lupaa ei tarvita, muutostöistä on syytä tehdä suunnitelmat ennen niihin ryhtymistä. Muutossuunnitelmien laatijalla tulee olla hankkeen laadun ja tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus. Varsinaisten rakennussuunnitelmien lisäksi muutostyö edellyttää yleensä erityissuunnitelmien laatimista, joita ovat esim. rakenne-,vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- sekä sähkösuunnitelmat.

Pääpiirrustukset

Viraston arkiston vanhimmat pääpiirustukset ovat 1800-luvun loppupuolelta. Piirustukset ovat pääsääntöisesti mikrofilmikortteina ja niiden löytämiseksi arkiston asiakaspalvelupisteessä ovat tarpeen halutun kohteen kiinteistötiedot vähintäänkin osoitteen osalta. Piirustusten tutkiminen ja niistä jäljennösten tilaaminen tapahtuu viraston arkiston asiakaspalvelupisteessä henkilökohtaisesti asioimalla.

Työpiirrustukset

Työpiirustukset edellytettiin aina vuoteen 1990 asti suurempiin lähinnä kantakaupungin kohteisiin. Näitä mikrofilmikortteina löytyy viraston arkistosta vuodesta 1908 vuoteen 1990.

Erityissuunnitelmat

Erityissuunnitelmia ovat mm. rakenne-, ilmanvaihto- sekä kiinteistön vesi- ja viemärisuunnitelmat. Rakennepiirustukset löytyvät mikrofilmikortteina vuodesta 1908, vesi- ja viemäripiirustukset vuodesta 1913 lähtien ja ilmanvaihtopiirustuksia löytyy vuodesta 1965 alkaen.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN JA –ASETUKSEN SÄÄNNÖKSIÄ ON NOUDATETTAVA

Vaikka lupaa ei tarvittaisikaan eikä rakennusvalvontaviranomainen näin ollen suorita tarkastuksia, on maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen määräyksiä silti noudatettava. Useat viralliset säännökset sääntelevät myös asuinhuoneiston muutostöitä.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman osa G1 sisältää näistä tärkeimmät.

Siten:

  • Asuinhuoneen huonealan tulee olla vähintään 7 m2 ja huoneen koon ja muodon tulee olla tarkoituksenmukainen.
  • Asuinhuoneiston huoneistoalan tulee olla vähintään 20 m2.
  • Asuinhuoneen huonekorkeuden tulee olla vähintään 2,5 m, mutta pientalossa riittää 2,4 m. Huoneen vähäisen osan korkeus voi olla pienempi, mutta ei kuitenkaan alle 2,2 m.
  • Asuinhuoneen lattian tulee olla pääikkunaseinän kohdalla olevan maanpinnan yläpuolella. Suotavaa on, että lattiataso sijoitetaan vähintään 30 cm maanpinnan yläpuolelle.
  • Asuinhuoneessa tulee olla ikkuna, jonka aukko on vähintään 1/10 huonealasta. Ikkunan tulee ainakin osittain olla avattavissa. Ikkunan tulee olla välittömässä yhteydessä ulkoilmaan. Huoneiston pääikkunan edessä tulee olla vähintään 8 m rakentamatonta tilaa.
  • Etäisyyden vastapäiseen taloon tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiasta, ellei kaavasta muuta johdu.
  • Hissiä edellyttävissä asuinrakennuksissa on asuntojen käymälä- ja pesutilan oltava varustettavissa myös pyörätuolin käyttäjille.
  • Asuinhuoneistossa tulee olla käymälä ja tila ruoanvalmistusta varten ja huoneistossa tai sen käytössä tulee olla asianmukaiset vaatehuolto- ja säilytystilat.
  • Huoneiden ovien tulee olla vähintään 80 cm leveät.

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAN MÄÄRÄYSTEN NOUDATTAMINEN

Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä, mm. osaa G1, on noudatettava luvanvaraiseksi tai muutoin rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyttäväksi säädetyissä muutos- ja korjaustoimenpiteissä sen mukaan kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä aiottu käyttötapa edellyttävät. Toimenpiteissä, jotka eivät ole luvanvaraisia, määräyksiä noudatetaan ohjeellisina. Ilmanpaineen suhteet eri tiloissa tulee pysyttää sellaisina, että ilma virtaa puhtaammista tiloista tiloihin, joissa syntyy runsaammin epäpuhtauksia (poistoventtiilit ovat normaalisti keittiössä sekä wc-, pesu- ja saunatiloissa).

Ääneneristyksen ja meluntorjunnan vaatimusten tulee täyttyä. Näistä on yksityiskohtaiset määräykset rakentamismääräyskokoelman osassa C1.

Myös on huolehdittava tilojen sisäilmastosta sekä vesi- ja viemärilaitteista, joista on yksityiskohtaiset määräykset rakentamismääräyskokoelman osassa D1. Poistoilmalaitteissa tehtävät muutokset edellyttävät yleensä muutoksia myös tuloilmalaitteissa. Kun otetaan käyttämättömänä ollut ilma- tai savuhormi uudelleen käyttöön, on sen tiiveys ja toimivuus syytä tarkistaa erityisesti silloin, kun savuhormiin yhdistetään uusi takka. Tiiveyskokeen suorittaa tilauksesta piirinuohooja.

Rakentamismääräyskokoelmassaon lisäksi yksityiskohtaisia määräyksiä ja ohjeita mm.

  •  veden- ja kosteudeneristyksestä, osa C2
  • lämmöneristyksestä, osat C3 ja C4
  • pienistä savuhormeista, osa E3
  • muuratuista tulisijoista, osa E8
  • rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuudesta, osa F2

Rakennusvalvontavirasto

Arkisto on avoinna arkisin klo 10 – 14 sekä ke klo 10 – 16
osoitteessa Siltasaarenkatu 13 (6. krs), Helsinki 53
Puhelinpalvelu 310 26301 klo 9 – 10

Rakennusvalvontavirasto arkistoi viranomaiskäsittelyn läpikäyvien rakennushankkeiden lupapäätöksen, vahvistetut pääpiirustukset, toimitetut erityissuunnitelmat ja muut selvitykset, jotka ovat olleet tarpeen rakennustyön määräysten mukaisuuden toteamiseksi. Helsinkiin rakennettujen rakennusten piirustuksiin ja muihin lupa-asiakirjoihin voi tutustua viraston arkistossa.

Arkistosta saa piirustuskopioita olemassa olevasta rakennuskannasta omakustannushintaan. Kopiot on saatavissa paperitulosteina (A3 tai A4 paperille sovitettuina) tai vaihtoehtoisesti CD:lle tallennettuna. Kopioiden tilaaminen edellyttää asiakaspalvelupisteessä tilauslomakkeen täyttämistä ja niin ollen paikan päälle tulemista. Odottaessa tuotetaan pienet jäljennöstilaukset (3 kpl paperipiirustustulostetta tai 10 kpl asiakirjatulostetta). Isommilla tilauksilla ja CD-tallenteilla määritellään toimitusaika tilausta tehtäessä.

Liitteet: